sunnuntai 16. elokuuta 2015

Opettele hyvä itsetunto, niin elämäsi helpottuu

Lupasin kirjoittaa itsetunnon rakentamisesta. Eräs nainen on tämän innoituksen takana, joka kirjoitti postauksen "Onko noloa olla oma itsensä?" aikaisemmin omaan blogiinsa. Kysyin, että onko minun järkeä samasta asiasta sitten kirjoittaa, mutta ilmeisesti on, joten tässä tulee.

Hyvä itsetunto ei ole olemista ilkeä muille ihmisille vaan juuri päinvastoin. Hyvä itsetunto on itsensä kantamista ylpeästi ja sen muistamista, että muutkin ovat vain ihmisiä. Hyvän itsetunnon ainekset ovat itsensä hyväksyminen, oman epätäydellisyytensä ymmärtäminen ja asioiden kunnioittaminen tavalla, joka ei vahingoita muita.

Moni kysyy, onko minulla itselläni hyvä itsetunto. Mielestäni se on silti jokaisen oma henkilökohtainen asia, jonka ihmiset kyllä huomaavat tai ovat huomaamatta. Yleensä itsetunnon määrän ja laadun huomaa kaikesta huolimatta siitä millä tavalla ihminen kohtelee heikompiaan sekä  tyylistä, jolla hän kulkee kadulla. Toinen selvästi kävelee niska kyyryssä ja pälyilee ympärilleen omaa olemassaoloaan anteeksi muilta pyydellen, mutta joku muu astelee eteenpäin varmoin askelin niin, että muut ymmärtävät jo vaistomaisesti väistää häntä. Hän tietää minne on menossa ja miten on menossa, vaikka määränpää ei vielä täysin varma olisikaan.

Huono ja hyvä itsetunto ovat molemmat yhtä kieroja asioita huomata kuin pizzapohjan kypsyysaste uunissa - joskus se ei lämpene millään, toisilla palaa pohjaan ja jos ei ole varma, sitä pitää kokeilla pitkällä tikulla. Jos suinpäin ryntää työntämään sormensa uuniin, joko polttaa ne tai tuntee vain viileyden sormenpäissään.

Huonoa itsetuntoa pitää pönkittää väkisin, useimmiten muiden kustannuksella. Jos itsetunto on huono, ihminen menee joskus varoittelemaan muita "voimakkuudestaan" (arvaamattomuudestaan), uskoo kaiken hyvän tulevan eteensä sattuman kaupasta ja joissakin tapauksissa egoilee kuin hullu ympäriinsä, jotta saisi todistuksen siitä, että hän on hyvä ihminen. Hyvän itsetunnon omaava ei samanlaisia todistuksia tarvitse, koska hän on sujut itsensä kanssa. Hän ei vaadi itseltään liikoja vaan tunnistaa omat rajansa, hyväksyy virheensä ja myöntää olevansa myös joskus väärässä. Siksi huono itsetunto ajaa monet ihmiset tavoittelemaan perfektionistisuutta, jotta tilaa kritiikille ja virheiden myöntämiselle ei jäisi (koska hänen itsetuntonsa ei sitä kolausta kestäisi vaan hän joutuisi melkoiseen pyöritykseen itsensä kanssa siitä, että hän on "huono ihminen" yhden virheen takia.) 

Egoileminen on siitä huolimatta se kaksipiippuisin juttu huonossa ja hyvässä itsetunnossa. 

On olemassa kahdenlaista narsismia: Sopivissa määrin se auttaa ihmistä johtamaan muita, koska hän uskoo kykyjensä ja taitojensa riittävän annettuun tehtävään. Hän tekee myös töitä paljon asemansa eteen ja nauttii valokeilassa olemisesta, joten johtaminen on hänelle helppoa eikä hän ahdistu saamastaan huomiosta, olematta silti täysin hirviö muille ihmisille ympärillään, jolloin alaisetkin luottavat hänen tekemiinsä ratkaisuihin enemmän kuin silloin, jos johtaja ei itse olisi täysin varma ratkaisujensa toimivuudesta.

Suurissa määrin narsismi ja sen piirteet ovat ongelma. Narsisti (jos sillä nyt tarkoitamme tässä yhteydessä haitaksi asti omahyväistä ihmistä, emme persoonallisuushäiriötä) luo ympärilleen niin suuren rikkoutumattoman lasipallon, ettei sen läpi pääse pieninkään kritiikki, oli se sitten täysin aiheellista tai ei. Useimmiten huono itsetunto ja sen parantaminen väärin keinoin saakin nousemaan pintaan narsistisia piirteitä, joissa omia virheitä ei hyväksytä minkään uhalla, anteeksi ei pyydetä (koska koetaan, ettei itse ole tehty mitään väärin) ja vikoja etsitään aina jostakin toisesta. Silloin pitää muistaa, että narsisti ei nimestään huolimatta omaa välttämättä hyvää itsetuntoa vaan juuri täysin päinvastoin, vaikka hän toisin antaa ymmärtää.

Silloin astuu kuvaan egoilu, kun puhutaan sellaisesta ihmisestä, joka yrittää aina päästä muiden niskan päälle ollakseen muita parempi - eli juuri vääristä tavoista vahvistaa omaa itsetuntoaan, joka alun perin on heikko ja hajalla.

Miten sitten saada hyvä itsetunto sen oikeassa merkityksessä? 

Assertiivinen vaikuttaminen tarkoittaa, että ihminen pystyy aidosti ottamaan omansa kuin muidenkin tarpeet huomioon samaan aikaan. Assertiivinen ihminen ei väheksy muita, mutta ei myöskään itseään. Niin päästään jo pitkälle siihen, millaista on omistaa hyvä itsetunto.

Tässä pieni pikakurssi niille, jotka eivät silti tiedä miten harjoittaa itselleen hyvää itsetuntoa (koska mielestäni silti sekin, jolla luonnostaan on hyvän itsetunnon ainekset, joutuu opettelemaan sen kehittämistä paremmaksi jokainen päivä.) 

1. Oletko kuullut sen vitsin amerikkalaisen ja suomalaisen ajattelutavan eroamisesta? Amerikkalainen ajattelee nähdessään kalaparven, että: "Hei, tuo on varmasti maailman suurin kalaparvi!", mutta suomalainen vain miettii: "Mitähän nuo ajattelet minusta?"

Älä ajattele jatkuvasti muiden mielipiteitä. Jos alat elää niiden mukaan, jäät vain ikuisiksi ajoiksi niiden vangiksi. Jos joku sanoo sinusta jotakin negatiivista, se ei tarkoita sitä, että oikeasti olisit juuri sellainen mitä joku muu ajattelee sinun olevan. Sinullakin on varmasti ollut sellaisia ajatuksia ja uskomuksia muista ihmisistä, jotka myöhemmin ovat osottautuneet täysin vääriksi, joten älä murehdi - sinua loukkaava ihminen ei tunne sinua eikä voi siten satuttaakaan sinua sanoillaan. Ja loppujenlopuksi aivan kuten sinäkin, kaikki muutkin ovat aivan liian kiireisiä miettimään mitä muut heistä ajattelevat, että he edes muistaisivat omia ajatuksiaan sinusta kovin pitkään. Joten anna mennä, ei sitä kukaan jälkeenpäin kuitenkaan muistele - eikä varmasti yhtä pahalla kuin sinä itse saatat muistella!

2. Katso peiliin ja kerro itsellesi, että olet kaunis. Tuskin koskaan ihminen näkee itseään tavalla, jolla muut hänet näkevät. Jos joku kertoo sinun olevan kaunis, usko häntä. Älä ajattele sitä ääntä, joka kertoi sinulle viisi vuotta sitten, että olet ruma - et sinä ole. Jokainen ihminen on kaunis omalla tavallaan ja aina joku arvostaa sinussa sitä piirrettä, mitä joku toinen ei ole arvostanut tai sinä itse et arvosta. Muut tuskin koskaan huomaavat ajatella, että nenäsi on liian iso kasvoihisi nähden, jos et sitä itse suureen ääneen mainosta.

Kaikki riippuu siitä, miten itse kannat itsesi. Se, mitä ajattelet omasta itsestäsi, heijastuu väkisinkin ulospäin. Joten ajattele olevasi kaunis, niin muutkin huomaavat sen ennemmin tai myöhemmin. Kehosi on kulkulaivasi ja muista arvostaa sekä rakastaa sitä, koska sekin tekee kaikkesi sinun eteesi ja pitääksesi sinut kasassa, vaikka mikä tahansa sairaus olisi iskemässä sinuun.

3. Hyväksy virheesi ja ole armollinen itsellesi. Ole onnellinen, että mokaat. Jos kaadut, nouse ylös ja yritä uudelleen. Opit jokaisesta virheestäsi jotakin uutta ja siitä tiedät, miten olla mokaamatta seuraavalla kerralla. Ikään kuin "the master has failed more times than the beginner has even tried!" 

Opi se, että olet epätäydellinen. Täydellisyyttä ei ole olemassa, joten sitä on turha tavoitella. Epätäydellisyytesi on valtava lahja ja se tekee sinusta kuin ihmisen kuten kaikista muistakin, inhimillisellä tavalla. Miten tylsää olisikaan, jos kaikki osaisivat kaiken jo etukäteen ja tekemättä minkäänlaista työtä oman osaamisensa eteen? Sellainen elämä olisi korkeintaan rangaistus niin sinulle kuin kaikille muillekin. Virheesi antavat sinulle vain mahdollisuuden kehittyä eteenpäin.

4. Usko, että sinusta on siihen. Ei sillä ole mitään väliä, vaikka koko muu maailma uskoisi, ettei sinusta ole tekemään sitä mitä haluat, kunhan itse uskot itseesi. Täällä ei ole ketään, joka voisi tulla sanomaan sinulle, että olet väärässä ja uskosi itseesi sekä kykyihisi on väärin. Meistä kaikista on mihin tahansa, jos vain tarpeeksi haluamme ja uskomme. Usko voi siirtää jopa vuoria, kun se on tarpeeksi vahvaa.

5. Kohtaa pelkosi. Et ole heikko, koska pelkäät. Meillä kaikilla on jotain, mitä me pelkäämme kuollaksemme, mutta meidän tulee myös opetella elämään asian kanssa. Tove Jansson sanoi aikoinaan: "Ei ole konstikaan olla rohkea, jos ei pelota." Ole rohkea ja mene sitä kohden, mitä pelkäät - vain silloin voit voittaa oman pelkosi.

6. Kuuntele muita ja opi pitämään itsestäsi. Jos höpötät aina vain itsestäsi, et ehkä huomaa miten paljon sinuakin he arvostaisivat, jos jaksaisit kuunnella heitä ja samalla tasavertaisesti kertoa myös itsestäsi asioita, jotka koet itsellesi tärkeinä ja merkityksellisinä. Samaan aikaan niin helppoa on hankkia ystäviä, joihin voit luottaa elämäsi myrskyissä: Ole muille mukava ja ole itsellesi yhtä mukava kuin mitä olet muillekin ihmisille. Niin ongelmasi lähtevät ratkeamaan lopulta yksi kerrallaan.


"Sen ihmisen ongelmat ratkeavat lopulta, joka jaksaa antaa parhaansa joka päivä."
 - Larry Bird, maailman kaikkien aikojen paras korispelaaja

"Vain hullu toimii aina samalla tavalla ja odottaa joka kerta eri tulosta."
- Albert Einstein

"Älä tee sitä muille, mikä ärsyttää itseäsi."
 - Sokrates 

3 kommenttia:

  1. Hei :) muuten kiva kirjoitus mutta haluaisin sanoa että käytät sanaa narsismi väärin. Narsistinen persoonallisuushäiriö on eri asia kuin itserakkaat/ omahyväiset ihmiset jotka eivät siedä kritiikkiä. Ei kutsuta heitä narsisteiksi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tiedän kyllä narsistisen persoonallisuushäiriön, mutta myös sanaa narsismi käytetään, kun viitataan terveeseen itserakkauteen - ei ainoastaan silloin, kun ihmiselle on kehittynyt puhtaasti narsistinen häiriö. Puhuin myös enimmikseen narsistin piirteitä, en varsinaisista narsisteista.

      Poista
  2. Tiesin, että saat hyvän tekstin aikaiseksi! Kannatti kirjoittaa! Haha, en osaa muuta sanoa kuin että hyvää työtä :)

    VastaaPoista

Jätä tassunjälkesi tänne...