tiistai 23. joulukuuta 2014

Eläinaktivistit: Enemmän haittaa vai hyötyä?

Onko eläinten oikeuksien ajaminen hyvä vai huono asia? 

Kun kysymys esitetään, moni eläinrakas ihminen vastaa automaattisesti, että eläinten oikeuksien ajaminen on hyvä asia. Niin vastaisin itsekin. Olen silti törmännyt siihen, että pohtiessani asiaa olen kaksinaismoralisti enkä yritä ajaa eläinten asiaa tavalla, joka olisi eläimille hyödyksi.

Enemmänkin ajatukseni eläinaktivistien toiminnasta tuottavat eläimille (kuulemani mukaan) pelkkää haittaa.

Mutta jos mietitään tapoja, joilla useimmat eläinaktivistit yrittävät ajaa eläinten oikeuksia, en usko, että monikaan toiminnallinen osuus kestäisi pidemmän päälle tarkastelussa päivänvaloa. Tässä suhteessa olisi hyvä asia, jos eläinten oikeuksien lisäksi ajettaisiin myös ihmisten oikeuksia, koska molemmat lajit pyörittävät meidän maapalloamme samassa suhteessa, koska monet eläimet eivät pärjäisi ilman ihmisiä, eivätkä monet ihmiset ilman eläimiä. 

Luin aiheesta artikkelin, joka on kuohuttanut jo mediassa jonkin aikaa. Tässä artikkelissa ei kauhisteltu sitä, miten huonosti eläimiä pidetään vaan sitä, miten hyvin eläimiä pidetään niissäkin tiloissa, mistä eläinaktivistit ovat photoshopattuja ja pimeitä kuvia haltuunsa saaneet. Artikkeli antoi kuvan siitä, että eläinaktivistien uhriksi joutuneen tilan maine puhdistettiin tarkastelemalla asiaa myös toiselta näkökannalta.

-------------

1. Onko aktivistilla lupa tunkeutua tilalle ilman tilan omistajan lupaa?

Mielestäni on ja ei ole. Moni aktivisti sanoo suoraan, että "tiloja ei voisi kuvata oikeanlaisessa valossa, jos omistajalta kysyttäisiin ensin lupa." Toisaalta, jos omistajalla olisi tilansa toiminnassa jotakin salattavaa, hän tuskin päästäisi aktivisteja tiloihinsa sisälle. Asia muuttuu täysin silloin, kun lupaa tilan tutkimiseen ei ole aktivisteille myönnetty. Jos lupaa ei kuulu, mielestäni aktivisti saa oikeuden tunkeutua tilalle ilman lupaa, koska joissakin tapauksissa se saattaa merkitä sitä, että eläimiä ei kohdella hyvin.

Muussa tapauksessa on täysin tilan omistajan yksityisyyttä rikkovaa ja myös rikollista tunkeutua tilalle, jonne pääsyyn oltaisiin annettu lupa, mutta sitä ei ole missään vaiheessa edes tilan omistajalta kysytty.

2. Onko aktivistilla lupa photoshopata tiloilta ottamiaan kuvia ja levittää ne nettiin?

Ei ole, koska se vääristää totuutta. Kuten lukemassani artikkelissa sanotttiin erittäin tyhjentävästi: "Olisiko siitä haittaa, jos kuvat olisivat totuudenmukaisia?" ja "Suomi on vapaa maa, jossa jokaisella saa olla mielipiteensä, mutta sananvapautta ei saa käyttää väärin tarjoamalla väärää tai väritettyä tietoa." Joissakin tapauksissa voisi siis sanoa, että aktivistien kuvat ovat suoraa eläinpropagandaa.

3. Kumpi tietää enemmän eläinten käsittelystä: Aktivisti vai tilan omistaja? 

Useimmiten tilan omistaja kyllä tuntee eläimensä ja yrittää tarjota niille mahdollisimman hyvät oltavat. Jos aktivisti on lukenut hyvin kirjansa, mutta ei ollut päivääkään töissä yhdelläkään tilalla, hän ei välttämättä omista tarpeeksi tietoa arvostellakseen puolueettomasti eläinten oikeudenmukaisia oloja tuotantotiloilla. Kirjoissa on varmasti paljon tietoa eläinten pitämisestä oikein teoreettisessa muodossa, mutta tieto voi helposti olla puolueellista ja hämärtää käsityksen käytännön asioista.

Jos harkintakyky puuttuu (eikä teoriaa sekä käytäntöä pystytä yhdistämään toisiinsa), ei mielestäni kannata ruveta aktivistiksi, koska totuus voi vääristyä monella tavalla matkan varrella.

5. Kuinka laajalle alueelle aktivistien toiminta ulottuu?

Tähänkin monet vastaavat, että otos huonosti eläimiään pitävistä tiloista on laaja. Käsite on silti itsessään täysin suhteellinen. Ihmiset yleensä huomaavat vain sen mitä itse haluavat nähdä. Jos he näkevät kuvia muutamasta huonosti eläimiään kohtelevasta sikalasta, yleistäminen on helppoa kaikkiin mm. Suomen alueella toimiviin sikaloihin. Eikä tämä päde vain siihen, että kyseessä ovat ne muutamat sikalat, jotka "pitäisi lopettaa kokonaan."

Usein aktivistien on helppoa huomata myös vain se puoli tilasta, jolla karja on sairasta tai voi huonosti pienessä eristyskarsinassa, jossa karja itse kierii omissa jätöksissään. Olisiko siis parempi, jos sairaskin karja pidettäisiin terveen seassa ja näin ollen koko tila sairastuisi? Sen tajuaa jo puhtaasti järjelläkin ajateltuna, että se ei vaihtoehtona aja yhtään kenenkään oikeuksia. Joten, jos sikalaa kuvataan, koko tila pitäisi kuvata edes laaja-alaisesti kaikkialta; niin terve karja kuin sairaskin karja, niin pienet kuin isotkin karsinat. Silloin kuvat ajaisivat jo oikeasti asiaansa.

Olisi myös hyvä ottaa laaja-alainen otos kaikista Suomen tiloista ja suhteuttaa se niiden tilojen määrään, joilla eläimet voivat huonosti. Näin kaikkien olisi helpompi suhteuttaa asia realistisiin mittasuhteisiin. Niin olisi myös helpompi päättää mitä eläinten oikeuksien edistämiseksi olisi kannattavaa tehdä. Jos FB'ssä tykätään miljoonittain kuvista, joissa karja voi huonosti, se ei paranna eläinten oloja tai anna oikeutta niin eläimille kuin sen paremmin niillekään, jotka hoitavat eläimiään hyvin.

6. Onko aktivisteilla asianmukaiset vaatteet tilalle mentäessä?

Niin ainakin väitetään. Aihe on tärkeä, jota kuitenkin sivuutaan useasti, joten mietitään hetki: Voidaanko tilalle mennä asianmukaisissa tamineissa silloin, kun lupaa ei edes kysytä sinne menoon? Yleensä oikeat vaatteet, joissa tartuntavaaraa ei ole, ovat tilan omia vaatteita. Jos puhtaillakin vaatteilla kierretään tilalta toiselle, tartuntariski kasvaa suorastaan valtavaksi. Kenen oikeuksia silloin ajetaan? 

Eli vanhaa ja turvallista maalaisjärkeä on hyvä käyttää, ettei mennä täysin metsään!

------------ 

Näin ollen voin sanoa, että jos tilojen omistajille aiheutetaan pelkkää haittaa aktivistien kuvilla, niin myös eläimet joutuvat kärsimään enemmän: Miten kukaan, jonka maine eläinten pitäjänä on täysin mustamaalattu internetissä ja lähipiirissä, voisi pitää eläimiään entistä paremmin? Tämän vuoksi olisi tärkeää huolehtia myös tilojen omistajien terveydestä. Tilojen pitämisessä on kyse myös jonkun työstä ja elannosta, ei vain siitä, miten ihmiset saataisiin ajattelemaan tunteella joulukinkkunsa elämäntarinaa, joka seisoo heidän joulupöydässään nyt ketarat ojossa.

On raaka fakta, että maailmassa lihansyönti ei lopu aktivistien raakojen kuvien takia, vaikka asiaa yritettäisiin ajaa myös keinoja kaihtamatta ja niin yrittää vaikuttaa ihmisten omatuntoon sekä eettiseen valintaan siitä, rupeavatko he kinkun sijasta syömään soijanakkeja ja salaattia joulun alla.

Jos EU-direktiivejä noudattavilla tiloilla ei ole karjan käsittelystä täysin tiedottoman ihmisen silmiin mitään hyvää, pitäisi edes pohtia sitä, että EU:ssa eläimillä on kaikesta huolimatta vielä inhimilliset oltavat, vaikka ne elämänkaarensa loppuuntultaessa joutuisivatkin teuraaksi. Joillakin tiloilla karja saa syödä itsensä ähkyyn vihreillä laitumillaan, toisilla ne saavat edes lämpöiset olot ympäri vuoden karsinoissaan.

Jos siis aktivistit pyrkivät siihen, että EU:n alueella lopetettaisiin kokonaan lihantuotanto, mikä on vaihtoehto? Kun ihmiset haluavat joulukinkkunsa pöytään, he tunnetusti myös saavat sen. Yhteiskunta köyhtyy ainakin siltä osalta, etteivät he saisi myydä kotimaista lihaa vaan liha tulee toiselta puolen maapalloa, vaikkapa Kiinasta. Tämä lisäisi riskiä lähinnä useammille taudeille sekä hygienia lihankäsittelyssä vääjäämättömästi vähenisi. Ei ole olemassa sellaista pumpuliunelmaa, jossa missään maailman kolkassa ei tuotettaisi lihaa missään muodossa, vaikka kaikki suomalaiset päättäisivät lopettaa lihansyönnin kuin seinään.

Onko siis parempi valita pienempi paha isommasta? 

Kuten siitä, että tuotannon siirtyessä Aasian puolelle, eläinten oloilla ei olisi enää minkäänlaista merkitystä ja tälläkin tavalla aktivistien koko elämäntyö olisi mennyt täysin hukkaan.

----------

Lähde:
http://www.maaseutumedia.fi/elainkuva-voi-valehdella/